*

Tiina Ahva Keskustelunlietsontaa ja vääriä mielipiteitä

Kaikki blogit puheenaiheesta Budjetti

Hallitus nipistää lapsiperheiltä

Valtiovarainministeriön pohjaesitys ensi vuoden budjetiksi pohjautuu aiemmin tehtyihin tai kehysriihessä sovittuihin päätöksiin. Hallituspuolueet aloittavat sitten tältä pohjalta poliittisen väännön ministeriöiden toiveista ja tarpeista. Hallitustaival on jo yli puolenvälin, joten jokainen puolue pyrkii löytämään myös jotain omaa äänestäjäkuntaa miellyttävää.  Julkisuudessa on jo väläytetty solidaarisuusveron alarajan nostoa, mikä hyödyttäisi hyvätuloisia.

Kuka rahoittaa tulevaisuuden sairaalat

Valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli 9.8.2017 valtiovarainministeriön ehdotusta vuoden 2018 talousarvioksi. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoja esitetään korotettavaksi 353 miljoonalla eurolla yhteensä n. 14 950 000 000 euroon. Hallinnonalan määrärahojen korotus on samaa tasoa, kuin on HUS:n uuden trauma- ja syöpäsairaalan arvioitu investointikustannus.

Vasemmistolla menee ihmisten ja valtion rahat sujuvasti sekaisin

Elämän tarkoitus ei ole maksaa veroja valtiolle.

Eräs hämmentäviä piirteitä viime päivien budjettikeskustelussa on vasemmiston tapa sotkea valtion menolisäykset ja ihmisille kaavaillut veronkevennykset. Aivan kuin kyse olisi samasta asiasta, lisätäänkö valtion menoja vai kevennetäänkö veroja. Veronkevennykset eivät kuitenkaan ole valtion menoja.

Termit pielessä – ja sen myötä ajatuskin

Kummallista on keskustelu verotuksesta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta, vuodesta toiseen.

Äskettäin Helsingin Sanomista pomppasi silmille otsikko, jonka mukaan ensi vuonna ”rikkaiden verotus voi kevetä”. Heti perään Yle kertoi, että ”osa varakkaista voi päästä eroon solidaarisuusverosta”.

Puurot ja vellit menivät siis sekaisin. Olisi tietysti pitänyt puhua hyvätuloisista, ei rikkaista ja varakkaista. Siinä on nimittäin melkoinen ero.

 

Jospa tarkastelisimme kokonaisuutta?

Meillä poliitikoilla on paljon hyvää tahtoa ja hyviä aikomuksia, mutta aina ne eivät johda hyvään lopputulokseen.

Hyvä esimerkki tästä ovat yritystuet. Haluamme varmistaa yrityksille riittävän hyvät edellytykset menestyä. Koska toimintaympäristö asettaa yrityksille erilaisia haasteita, haluamme avittaa niitä maksamalla yritystukia.

Ammatillisen koulutuksen uudistus tarvitsee kolmikantaa

Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu ainakin Kokkolassa vuosina 2012-2017 kokonaisuudessaan noin 26%. On surullista kuinka vähän yhteiskunnallista keskustelua näin suurista leikkauksista on käyty verrattuna yliopistoista ja korkeakouluista käytyyn keskusteluun, jossa leikattiin suhteessa huomattavasti vähemmän. Tästä tulee väkisinkin sellainen mielikuva, ettei ammatillista koulutus nauti sille kuuluvaa arvostusta yhteiskunnassamme.

Helsinki: älä tapa kolmatta sektoria

Kolmas sektori on tärkeä yhteiskunnallinen sektori, jonka arvoa ei ymmärretä kaupungin päätöksenteossa riittävästi. Kolmas sektori sijoittuu julkisen ja yksityisen sektorin sekä perheiden väliin ja on merkittävässä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjänä.

Velkaantumisen taittaminen on hyvä tavoite hallitukselta

Kaikki lienevät selvillä siitä, että Suomen hallituksen tavoitteena on velkaantumisen taittaminen hallituskauden loppuun mennessä. Pidän tätä hyvänä tavoitteena. Tällä hetkellähän (12/2016) valtionvelka on 102 351 680 000 euroa (lähde). Kotimainen eurovelka on hieman alle 50 % bruttokansantuotteesta (lähde).

Jyrkkä ei uusille kateusveroille - Vlog

Pitkään valmisteilla ollut uusi vero moottoripyörille ja veneille lähti joulukuussa lausuntokierrokselle. Kritiikki julkisuudessa on ollut varsin murskaavaa monestakin hyvästä syystä. Ihan perimmäisenä syynä tietysti se, ettemme tarvitse enää ainuttakaan ostovoimaa laskevaa veroa kurittamaan tätä riistoverotuksen raiskaamaa kansantalouttamme.

Maksakoot maahanmuutosta itse!

Tästä hallituskaudesta piti tulla se, jolla Suomen julkinen talous saadaan kohdilleen. Sen sijaan olemme tilanteessa, jossa vuoden 2016 nettovelka on ylittänyt ennakoidun jo yli miljardilla eurolla, eikä velkaantumisen loppua näy. Takapakin syy ei ole kenellekään epäselvä: lisämenoja on aiheuttanut Suomeen vuonna 2015 tullut poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijoiden määrä. Jo viime syksynä oli selvää, että piikki on auki – ja toiveet säästöistä hävisivät saman tien.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä