*

Tiina Ahva Keskustelunlietsontaa ja vääriä mielipiteitä

Kaikki blogit puheenaiheesta Resurssit

Oikeus pääomatulojen verottamiseen ratkaisuksi kuntien rahoitusvajeeseen

Kuten tiedossa on, kunnallisvero on käytännössä tasavero- rikkaiden pääomatulojen nauttijoiden ei tarvitse kunnallisveronmaksuun tällä hetkellä lainkaan osallistua, kun taas palkkatuloilla elävät pieni- ja keskituloiset kuntalaiset maksavat kunnallisveroa merkittävässä määrin. Tästä johtuen ja tarvittavien resurssien varmistamiseksi kunnille täytyy antaa oikeus verottaa yhtälailla pääomatuloja palkkatulojen verottamisen lisäksi.

Allokaatio on vaikea asia

Allokaatio on taloustieteiden avaintermi, jota tuskin laisinkaan käytetään yleiskielessä. Sillä tarkoitetaan resurssien kohdistamista niin, että hyvinvointia voidaan luoda ja pitää yllä. Taloushistoriassa tapahtui merkittävä käänne, kun kertyneet säästöt allokoitiin teollisiin kohteisiin, toisin sanoen fyysiseen pääomaan, joka loi massiivisessa mittakaavassa kohtuuhintaisia kulutustavaroita markkinoille. Työvoima allokoitui sinne, minne synty kaivostoimintaa ja savupiipputeollisuutta. Näin syntyivät läntiset teollisuusmaat, joiden joukkoon myös Suomi kuuluu.

 

Mies omistaa

Mies omistaa maailman.

Mies omistaa resurssit, miehellä on kontaktit. 
Mies omistaa tekniikan, energian ja rakentamisen. 
Mies omistaa infastruktuurin ja avaruusteknologian. 
Mies omistaa joukkueen, puolustuksen ja hyökkäyksen. 
Mies omistaa kaupankäynnin, kartat ja kulkuväylät. 
Mies omistaa holvin, koodin ja salasanat. 

Mies vastaa turvallisuudesta ja tuhosta. 
Mies valloittaa reviirin ja naisen, maan ja avaruuden. 
Kun se on miehitetty, voittajaa tulee kunnioittaa. 

Takuuvarma syksyn merkki.

Otsikon mukaisesti yksi varmin merkki syksystä löytyy merialueiltamme. Kotitarvekalastajien laittomat verkot!

Vedet ovat viilenneet ja jalokalat (meritaimen ja siika) ovat saapuneet harrastekalastajien ulottuville. Laittomien verkkojen määrä on valtava. Kokonaan merkkaamattomia verkkoja tai mehukatti-merkattuja. Väärää silmäkokoa ja väärissä paikoissa olevia. (mm. väylät) Parhaimmillaan yli kilometrin mittaisia jattoja ja pintaverkkoja. Veneilijöille vaarallisia ja ennen kaikkea kalakannoille.

Turvapaikanhakijalle turvaa, eikä rahaa

Maahamuuttokeskustelua leimaa ”rajat auki tai kiinni” -tyylinen keskustelutapa eri osapuolten välillä. Keskustelija kategorioidaan välttämättä jomman kumman puolelle, vaikka kumpikin ratkaisu on täysin kestämätön. Haluttomuus ratkaista ongelmaa realistisesti painaa koko yhteiskuntaa.

 

Sen sijaan että keskityttäisiin puhumaan tunnepohjaisista vaihtoehdoista pakolaiskriisin ratkaisemiseksi, meidän tulee pohtia realistisia ja konkreettisia vaihtoehtoja. Yksi konkreettinen vaihtoehto voi olla resurssien uudelleen sijoittaminen tässä prosessissa.

 

Turvapaikanhakijoiden urapolku

Olen etsinyt tutkimuksia, jotka kartoittaisivat turvapaikanhakijoiden urapolkua kotimaasta lopulliseen sijaintipaikkaan.  Heidän tavoitemotivaationsa luokitellaan karkeasti kahteen ryhmään: niihin, jotka hakevat uutta alkua elämälleen ja niihin, jotka hakevat tilapäistä turvaa. Kattavaa tutkimusta tästä aiheesta ei tunnu löytyvän.

Toisen maailmansodan jälkeisestä pakolaistilanteesta esimerkiksi Neuvosto-Ukrainan ja Puolan väliltä on kattavampaa aineistoa. Siinä pakolaisten määrä oli useita miljoonia ihmisiä. Rekisteritietoa pitäisi olla paremmin käytössä.

Ylikansallisten pankkien talutusnuorasta kohti uutta ja itsenäistä Suomea

Suomen valtiovelka on 94 miljardia euroa ja siitä 74 miljardin osuus voidaan laskea ajanjaksolla 1985-2014 maasta ulos maksetuiksi koroiksi yksityisille suurille finanssilaitoksille (mm.Goldman Sachs ja Deutche Bank). Suomi on ulosvelkaantunut euron myötä kiihtyvällä tahdilla ja EU sekä euron rakenteina kiihdyttävät velkaantumistamme maasta ulos. Tässä vaiheessa on myös tärkeä huomioida, että 90-luvun laman syyt olivat tarkoituksellista rahapolitiikkaa niin valtiojohtomme kuin pankkien tahoilta; Suomea ja pankkijärjestelmäämme valmisteltiin jo tuolloin omasta markasta ns.

Päätöksenteosta

Kutsuja on lähetetty. 

Asiantuntijoita ja osallisia on kuultu. 

Lausuntoja ja laskelmia on tehty. 

Työryhmiä ja toimikuntia on perustettu. 

Kokouksia ja seminaareja on pidetty. 

Resursseja on käytetty. 

Vaihtoehtoja on tarjottu. 

Päätöksentekoa on valmisteltu. 

Niin on. 

 

No niin. Katsotaanpa.  

 

Oletetaan, että käytettävissä on tietty summa - 100 000 euroa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä