Tiina Ahva Keskustelunlietsontaa ja vääriä mielipiteitä

Yksi vastaus välikysymykseen

SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset ovat jättäneet välikysymyksen, jossa kysytään mm. ”Mihin hallitus perustaa sen käsityksen, että irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä lisäisi työllisyyttä?” Tästä ja muista välikysymyksen kohdista käydään varmasti mielenkiintoinen ja sanakäänteiltään hienompi keskustelu istuntosalissa, joka näytetään TV1:llä klo 14.

Tässä kuitenkin yksi vastaus suuren salin ulkopuolelta. 

Jotta työpaikkoja syntyy, yritysten on uskallettava työllistää. Ihmisten työllistäminen on suhteellisen helppoa suurissa yrityksissä, joissa talous on vakaalla pohjalla. Sen sijaan se voi olla hyvin vaikeaa, riskialtista ja jopa pelottavaa pienissä yrityksissä, joiden omistaja kävelee yrityksen menestyksen suhteen ohutta nuoraa ja kantaa samalla harteillaan suurta yrittäjäriskiä.

Palkkaa väärä ihminen väärään tehtävään, ja olet jatkuvissa ongelmissa. Pahimmillaan virherekrytointi laittaa firman nurin. Siksi jos pienyrittäjä ei ole työnhakijasta aivan varma, hän usein jättää työpaikan täyttämättä. Se tarkoittaa, että suomalainen jää ilman töitä. Se ei ole hyvä.

Tähän ongelmaan me siis tahdoimme puuttua. Sitä yritetään ratkaista niin, että henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita löyhennetään. Eli käytännössä, jos työ ja sen tekijä eivät sovi yhteen, yrittäjälle on helpompaa myöntää se suoraan ja vaihtaa tekijä toiseen. Mitään järjettömiä syitä irtisanomiseen, naamakerrointa tai muuta, tämäkään uudistus ei silti salli.

Puolestaan joukkoirtisanomissuojaa eli yt-lakia haluamme nykyistä tiukemmaksi, ja siihen hallituskin alkaa laatia mallia. Ainakin me Siniset hyväksymme irtisanomissuojan heikentämisen ainoastaan siten, että työntekijän turva pysyy yhä kohtuullisena ja ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa sen on perusteltua odottaa lisäävän työpaikkoja.

Nyt on. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. Kynnys töihin pääsemiseen madaltuu, kun virherekrytointien riski vähenee. Tahdomme, että useampi suomalainen pääsee töihin, ja että yrittäjät uskaltavat ottaa palkkausriskin myös esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden kohdalla. Siitä tavoitteesta tässä on kyse, ja vain siitä.

Jotta uudistusta ei käytettäisi väärin, se rajattiin koskemaan vain alle 20 henkilön yrityksiä. Suuryritykset pärjäävät kyllä omillaan, mutta pieniä on tultava yrittäjäriskissä vastaan. Raja on vedetty monen muun lain tapaan kahteenkymmeneen työntekijään. Sen kokoinen yritys alkaa olla suhteellisen organisoitunut, ja useimmissa tapauksissa sellaisen firman rekrytointi on jo automaattisempaa ja varmempaa.

Kaiken kaikkiaan työelämä muuttuu. Siksi työelämän joustoja tarvitaan lisää myös lakiin. Kaikki joustot on syytä aloittaa pienistä yrityksistä ja kaikista vaikeimmin työllistyvistä ihmisistä. Joustavuus ei ole kaunisteleva termi leikkauksille eikä kiusaamille, vaan töihin pääsemisen helppoudelle. Matala kynnys töihin on tulevaisuuden turva muuttuvilla työmarkkinoilla, ja siten se on myös suomalaisten etu.

 

PS. Välikysymyksen nuorten työllistymisen helpottamiseen liittyvään osioon olen yrittänyt vastata jo aiemmin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sinulla(kaan) ei tunnu olevan kovin kummoisesti tietoa lain mahdollistamasta nykytilasta eikä vaikkapa tilasto todellisten ongelmien yleisyydestä. Tyydyt toistamaan samaa yleistä ja pyöreää tarinaa kuin muutkin hallituspuolueiden edustajat.

Se että Arska ja Stinde on kertonut sekä EK yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa lobannut, ei ole riittävä peruste siihen, että tällainen merkittävä muutos tehdään muistaakseni koskien noin 95 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä.

Ette osaa kertoa mitä uudistus sitten sallii. On vain yleislausuma vailla taustatutkimuksia - löperöä touhua.

Minun aikanani siellä teknillisessä korkeakoulussa luettiin mm kirja Henkilöstöhallintoa esimiehille. Suosittelen jotain vastaavaa ja
tutustumista nykylakiin ja käytäntöihin.

Monet pienet yritykset eivät tunne kunnolla lainsäädäntöä henkilöperusteisen irtisanomisen osalta ja perustavat näkemyksensä joihinkin kauhutarinoihin sekä yksittäistapauksiin.

Nykyäänkin on aika monista syistä mahdollista irtisanoa - ensin on toki tarpeen varoittaa työntekijää ja antaa mahdollisuus korjata toimintaansa. Sen jälkeen moninaisista syistä on henkilön toimintaan tai toimimattomuuteen perustuva irtisanominen ihan mahdollista.

Irtisanominen on mahdollista mm työvelvoitteen laiminlyönnin, huolimattomuuden, puutteellisen ammattitaidon, sopimattoman käytöksen, luvattomien poissaolojen, luottamuspulan tai alkoholin käytön johdosta. Keinoja kyllä on kunhan osoittaa asian riittävällä tavalla.

Lopullinen lain tai asetuksen teksti näyttänee millainen tästä tulee. Työntekijöiden turvattomuus lisääntyy eikä se ainakaan tavoiteltuja työn perässä muuttamisia edistä. Koeaikahan on nykyään max 6 kuukautta, jona aikana voi suoraan irtisanoa ilman perusteita. Pienille yrityksille tulee nyt kevennetyt perusteet myös sen jälkeen. Veikkaan että melkoinen kynnys alkaa olla vaikkapa myydä kotinsa ja muuttaa toiselle paikkakunnalle pienyrityksen tarjoaman työn perässä. Tätähän myös tavoitellaan.

Turvattomuus lisääntyy - ja se on tutkitusti tärkein työhyvinvointiin vaikuttava tekijä ja sen lisääntyminen kyllä vaikuttaa myös työsuoritteisiin sekä sitoutumiseen yritykseen. Kenties pelolla johtaminenkin kääntyy jälleen nousuun?

Nykyisen lain mahdollistamista irtisanomisperusteista tietoa oheisen linkin takaa:

https://www.työsopimuslaki.fi/tietoa/irtisanominen/

Toistaiseksi kaikki puheenvuorot hallituspuolueiden edustajien osalta noudattelevat samaa musta tuntuu -linjaa vailla kunnollisia perusteita ja näyttöä asioista. Tuntuu olevan tapana.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Miten ei voi riittää muka tavanomainen irtisanomisaika?

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Miten Tiina Ahvan mukaan puolessa vuodessa (lainsäädännön mukainen koeaika) ei voi nähdä ihmisen soveltuvuutta johonkin tiettyyn työtehtävään?

Miksi et käsittele koeaikaa tai sen olemassaoloa laisinkaan tässä tai tuossa toisessa kirjoituksessasi? En ainakaan hoksannut koeajan nostamista esiin. Korjaa minua, jos olen väärässä.

Ja ihan mielenkiinnosta voinee todeta, että Siniset Nuoret (paljonkohan teillä on muuten jäseniä, ihan mielenkiinnosta?) on kyllä mielenkiintoinen järjestö sekin. Ainoana funktiona näyttää olevan oman hallituspolitiikan kritiikitön kehuminen, "ukkopuolueen" kritiikkiä ei juuri näytä esiintyvän. Sitä esittävät kyllä usein vahvasti poliittisen eri kentän toimijat kuten Kokoomus- ja Vasemmistonuoretkin omiaan kohtaan. Kepunuoretkin uskalsivat tässä omiaan kritisoida, vaikka suoraan sanottuna varsin vässykkämäisesti:

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/37...

Markku Koivisto

Ohhoh, olipa bumaska! Mitä itse arvelet, soveltuuko se puheena olevaan asiaan ollenkaan ja jos niin kieltääkö vai salliko hallituksen esityksen tavoitteet? Kertalukemalla ei mulle selvinnyt.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Tulee työttömyyskorvaus mistä hyvänsä, on kaikkien etu, että korvaus on aina vastikkeellinen. Ellei työttömälle omaehtoisesti kehity säännöllistä päivärytmiä, syntyy liian monelle rytmi, joka sulkee tulevaisuuden työllistymisen.

Työtä pitää jahdata säännöllisesti. Väliaikana pitää sitten muuta tehdä, tai harrastaa, kukin kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Siis klo 8.00...16.00 rytmillä. Näillä pysyy yhteiskunnassa kiinni ja saattaa olla jopa porkkanaa tarjolla.

Jari Jaakkola

TA:n kirjoituksesta huomaa hyvin, ettei kurjoittajalla ole kokemusta työelämästä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Markku Koivistolle ja meille ihan kaikille ko. "bumaskasta":

Riikka Rask, "Positiivinen erityiskohtelu työelämässä" (sivulla 83):

- -"4.2 Keinojen suhteellisuus ja väliaikaisuus

Välttämätön edellytys positiiviselle erityiskohtelulle on, että se tapahtuu suhteellisuusperiaatteen rajoissa. Erottelu ei saa olla steeltaan liian voimakasta, vaan ”sopivaa ja kohtuullista”, sekä oikeassa suhteessa tavoiteltuun tarkoitusperään nähden. Suosiva menettely ei ole sallittua, jos siitä aiheutuu muille henkilöille tai ryhmille kohtuutonta haittaa, tai jos sama tavoite voidaan saavuttaa vähemmän suosivin keinoin tai keinoilla, jotka eivät ole lainkaan suosivia.

Voidaan puhua yhdenvertaisen kohtelun kannalta ”vähimmän haitan kriteeristä”.

Lisäksi positiivinen erityiskohtelu ei voi olla luonteeltaan pysyvää, sillä se on sallittua vain niin kauan kuin tosiasiallinen eriarvoisuus vallitsee. Sallitusta menettelystä tulee kiellettyä syrjintää, kun yhtäläisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun päämäärät on saavutettu.

Toisin kuin tasa-arvolain 9 §:n 4-kohdassa, YVL 7.4 §:ssä ei mainita vaatimusta menettelyn väliaikaisuudesta. Positiivisen erityskohtelun väliaikainen luonne ilmenee kuitenkin YVL:kin esitöissä: Kun eriarvoisuutta poistetaan heikommassa asemassa olevan ryhmän erityiskohtelulla, voi erityiskohtelu vastata lain tarkoitusta vain niin kauan kuin kyseinen ryhmä tosiasiallisesti on heikommassa asemassa." - -

Lähde:

https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus...

---

Edellä kerrottu tulee ottaa huomioon, kun/jos alle 30-vuotiaiden kohdalla aiotaan soveltaa ns. positiivista erityiskohtelua ilman perustetta tehtävien määräaikaisten työsopimusten laatimiseksi:

- ”sopivaa ja kohtuullista” ja ”vähimmän haitan kriteeristä”
- erityiskohtelu vastata lain tarkoitusta vain niin kauan kuin kyseinen ryhmä tosiasiallisesti on heikommassa asemassa

Eli em. asiakokonaisuuden hoito vaatii silkkihansikkaita ja säännöllistä väliaikaraportointia nuorten työllisyyden kohentumisesta. Kun nuorten työllistyminen on saatu paranemaan muiden ikäryhmien tasolle, tämän alle 30-vuotiaiden "positiivisen erityiskohtelun" tulee päättyä ja palataan takaisin entiseen ikäryhmien väliseen tasa-arvoon työmarkkinoilla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lisään vielä edelliseen kommenttiini sen, että nyt tulisi miettiä alle 25-vuotiaiden - ei alle 30-vuotiaiden (kuten hallitus esittää) - kohdalla tätä "positiivista erityiskohtelua", ks. alla:

"Nuorisotyöllisyysaloite (YEI)

- "Nuorisotyöllisyysaloite on EU:n keskeisiä nuorisotakuun täytäntöönpanon rahoitusvälineitä. Aloitteella tuetaan alle 25-vuotiaita nuoria alueilla, joilla nuorten työttömyysaste oli yli 25 prosenttia vuonna 2012."

- "Nuorisotyöllisyysaloite tukee nuorisotakuun täytäntöönpanoa. Nuorisotakuu edellyttää EU-maiden varmistavan erityistoimin, että alle 25-vuotiaille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka 4 kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat lopettaneet koulunkäynnin tai jääneet työttömiksi."

Lähde:

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1176&lan...

Toimituksen poiminnat