*

Tiina Ahva Keskustelunlietsontaa ja vääriä mielipiteitä

Kolme syytä perustuslakituomioistuimelle

Suomessa poliitikkojen tekemien päätösten laillisuutta arvioivat samat poliitikot eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Tämä aiheuttaa perusteltua epäluottamusta perustuslain tulkitsemiseen, sen riippumattomuuteen ja laintulkinnan pysyvyyteen.

Suomen kansa hyötyisi siitä, että perustuslakia, kuten muitakin lakeja, tulkitsisi riippumaton tuomioistuin. Siihen on kolme keskeistä syytä.

1. Perustuslain tulkinnan pitää olla pysyvä ja absoluuttinen

Jos perustuslakituomioistuin antaa lainvoimaisen päätöksen, on se päätös pysyvä. Sen ovat oikeusoppineet pohtineet, koetelleet ja päättäneet ilman poliittista painetta saada asioita läpi tai torpata niitä. Ennakkotapauksena toimiva päätös pysyy voimassa, velvoittaa päätöksentekijöitä ja ohjaa poliitikkojen tulevaa toimintaa. Sen kumoaminen onnistuisi vain oikeuden kautta.

Sen sijaan hallitukset vaihtuvat, parlamentaarisesti valitut perustuslakivaliokunnan jäsenet vaihtuvat ja heidän kuulemansa asiantuntijat valiokunnassa vaihtuvat. Valiokunnan päätös on lausunto tai mietintö, jota eduskunnan ei ole edes pakko noudattaa. Perustuslakivaliokunnan päätöksen voi kumota seuraavan valiokunnan erilaisella päätöksellä, eikä mitään pysyvää tai lainvoimaista tulkintaa perustuslaista synny. Päätökset riippuvat siitä, kuka on vallassa, ketkä valiokunnan jäsenistä ovat paikalla, mistä hallituksen esityksestä on kyse ja keitä asiantuntijoita on prosessissa kuunneltu.

2. Perustuslain tulkinnan pitää olla rautaisen asiantuntevaa

Lakia arvioimaan tarvitaan tuomareita, ei poliitikkoja. Perusteellisen koulutuksen ja laintulkinnallisen osaamisen omaavat ammattilaiset antavat perustuslaista laadukkaampia tulkintoja kuin poliitikot, joiden siviilielämän koulutus ei välttämättä millään tavalla vastaa lakialan kiemuroita. Toki perustuslakivaliokuntakin kuulee valittuja asiantuntijoita, mutta näiden ollessa keskenään erimielisiä ottavat ylimmän päättävän vallan poliitikot, joiden tietämys aiheesta voi olla hyvin niukkaa. Perustuslakituomioistuin taas koostuisi alan rautaisista ammattilaisista, ja sen tulkinnat tehtäisiin oikeusoppineiden kriteerein.

3. Perustuslain tulkinnan pitää olla epäpoliittista

Poliitikkojen mahdollisuus päättää perustuslakitulkinnoista tarkoittaa myös poliitikkojen mahdollisuutta hyödyntää Suomen perustuslakia omana poliittisena lyömäaseenaan. Hallitus voi pyrkiä ajamaan oman lakiesityksensä perustuslakivaliokunnasta läpi. Jos taas oppositio vastustaa jotakin hallituksen uudistusta, on sen mahdollista perustella vastustustaan perustuslailla, vaikka lainvoimaista tulkintaa perustuslain vastaisuudesta ei olisi olemassakaan. Ja silloinkin, kun valiokunta enemmistöllään päättää, että esitys on perustuslain mukainen, voi oppositiopuolueen edustaja jättää valiokunnassa eriävän mielipiteen. Tämä antaa oppositiolle poliittisen takaportin irtautua ylimmän perustuslakia tulkitsevan elimen näkemyksestä ja jatkaa samoja syytöksiään hyödyntäen perustuslakia puoluepolitikointiin.

Perustuslakituomioistuin ei käytä Suomen tärkeintä lakia pelinappulanaan eikä lyömäaseena, vaan antaa siitä riippumattoman ja asiantuntevan tulkinnan, jonka sanelemilla säännöillä jokaisen puolueen on jatkossa pelattava. Perustuslakituomioistuin lopettaa poliitikkojen maallikkotuomareina toimimisen, jossa asiantuntemus ei aina riitä ja jossa joskus taustalla on puhdas voitontavoittelu omalle puolueelle.

Ennen kaikkea perustuslakituomioistuin takaa sen, että saamme pysyviä, lainvoimaisia, hyvin perusteltuja ja oikeudessa koeteltuja tulkintoja, joiden varassa tulevaisuuden politiikkaa voidaan tehdä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hyvät perustelut. Perustuslakituomioistuin toimisi ylimpänä perustuslainmukaisuuden auktoriteettina ja olisi kenties verrattavissa korkeimman oikeuden antamiin ennakkopäätöksiin eli prejudikaatteihin, joita kaikkien olisi noudatettava.

Mutta miten valittaisiin riippumattomat ja puolueettomat tuomarit/juristit siihen? Siinä ongelma.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Hovioikeuksien tuomareista ja maallikkojäsenistä rotaatioperiaatteella vaihtuvuus varmistaen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sanoisin, että hyvältä näyttävät perustelut mutta miten nuo ehdot saataisiin toteutumaan. Juristit ovat ihmisiä joilla on omat näkemyksensä ja mielipiteensä. Eivät läheskään kaikki heistä ole puoluettomia ja objektiivisia. Kannattaa vain katsoa muutamien paljon julkisuudessa esiintyvien perustuslakijuristien kannanottoja, niin käy selväksi, että heidän kannanottonsa ovat ennen kaikkea vahvasti poliittisia. Ei perustuslakituomioistuin vapauta meitä poliittisista perustuslain tulkinnoista. Se vain siirtää ne eduskunnan ja sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Nämä on hyviä perusteluita, perustuslain tulkintaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja pysyvää laintulkintaa eikä sitä mitä kulloinkin tilataan sanottavaksi. Joutuuhan valiokunta joka tapauksessa kuulemaan samoja professoreita.

Perustuslakituomioistuin toisi tähän pysyvän ratkaisun. Samalla tämä vähentäisi pääministerin valtaa joka on tällä liian suuri.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Blogistin tavoite on hyvä (oikeudenmukaisuus), mutta käsitys perustuslakituomioistuimen olemuksesta on sinisilmäinen ja orjallinen.

Perustuslailliset kysymykset ovat lähtökohtaisesti hyvin periaatteellisia, ja niinpä perustuslakituomioistuimesta tulisi nopeasti poliittinen ja ideologinen tuomioistuin, vähän niin kuin eduskunta itse.

Myöskään perustuslaki sinänsä ei ole mikään oikeudenmukaisuuden tae, ja siksi on syytä varoa turhaa autoritaarisuutta suhteessa lakiin.

Jos perustuslaki sinänsä on paikoin mätä ja täysin tulkinnanvarainen, niin kuin 2000 voimaan astunut EU-mukautettu perustuslakimme on, siihen ei kannata kenenkään hirttäytyä.

Lakipositivistinen näkemys jostakin objektiivisesta lain käytöstä ei ole edes mahdollinen, koska jokainen tulkinta on aina tulkinta ja vaatii soveltamista tietyssä kontekstissa.

Näin ollen ainoa mahdollisuus on myöntää hermeneuttinen lain tulkinta vallitsevaksi, ja sitä voidaan toteuttaa myös tavanomaisessa hallintolainkäytössä ja tuomioistuinkäytännöissä, kunhan juristien toimiin saataisiin jotakin järkeä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset