*

Tiina Ahva Keskustelunlietsontaa ja vääriä mielipiteitä

Ilouutinen: puolet rikkaiden tuloista on sinun!

Eilen julkaistiin vuoden 2015 verotuksen tiedot, ja käytännössä lehdistä löytyi lista Suomen parhaiten tienaavista henkilöistä. Keskustelu pyöri tuttuun tapaan lähinnä sen ympärillä, onko oikein, että joku tienaa miljoonia vuodessa, kun toiset eivät.

Veropäivänä kateus jyllää ja huomiomme kiinnittyy ihmisten palkkaan, vaikka suomalaisten kannalta relevantimpi on tieto siitä, paljonko veroa jokainen listan kärkinimi maksaa. Suurituloisimpien osalta veroprosentti voi hyvin olla yli viisikymmentä. Se tarkoittaa, että puolet rikkaiden tuloista päätyy yhteiseen pottiin – meidän jokaisen jatkuvaan käyttöön. Siitä kannattaa olla kateellisen sijaan kiitollinen.

Veroilla kustannetaan nimittäin kaikki – myös se, minkä moni meistä luulee itse maksavansa.

Ei, vuodehoitopaikka teho-osastolla ei maksa kolmeakymmentä euroa vuorokaudessa. Peruskoulu ei ole ilmaista, kuten ei myöskään huippuluokan korkeakoulutus Suomessa. Lasten päivähoitomaksuista maksetaan itse vain murto-osa. Kirjastot, urheilukentät, kulttuurikeskukset ja leikkipuistot eivät rakennu yksityisellä rahalla. Sain opintotukea kaksi vuotta, eikä se tullut taikaseinästä vaan jonkun toisen taskusta.

Se, että yhteiskuntamme palvelut näyttäytyvät käyttäjälleen maksuttomina tai naurettavan edullisina, saa meidät kaikki unohtamaan, miten merkittävässä roolissa verorahat palvelujen turvaamisessa ovat.

Tämä yhteiskunta pyörii, koska me suomalaiset maksamme ansioistamme veroa. Hyvätuloiset maksavat sitä reippaasti enemmän – eivät ainoastaan euromääräisesti vaan myös prosentuaalisesti tuloistaan. Tuloverokertymän valtaosa muodostuu keski- ja suurituloisten veroista kunnille ja valtiolle. Se hyvätuloisten lista, jota kateellisena eilen tuijotettiin, kustantaa valtavasti yhteisiä palvelujamme.

Jos veronmaksutiedot ovat julkisia, tulee myös niiden käyttötietojen olla. Julkispalvelujen todellinen hinta tai vähintään keskimääräinen arvio siitä tulee lukea kuluttajan saamassa laskussa.  On kansalaistaitoa ymmärtää, että oma polvileikkauslasku on kymmenesosa todellisista kustannuksista. Loput tulevat ahkerilta perheiltä, henkilöiltä tai yrityksiltä, jotka kantavat veronsa kotimaahan.

Kiitos siitä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki
Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Yleensä suurituloiset saavat pääomatuloa ja siitä veropros. on 30 tai 34 %. Osa pääomatuloista on vielä verottomia, joten ei aina mene tuota 30 %:iakaan.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Tiina: "Ilouutinen: puolet rikkaiden tuloista on sinun!"

Minä: Ilmankos nuo rahat näyttivätkin niin tutuilta... (Jos ette ymmärtäneet sarkasmia, niin muistutettakoon, että usein ne rikkaiden tulotkin ovat lähtöisin meiltä vähävaraisemmilta.)

Pekka: "Monet haluaisivat 101%".

Minä: Kyllä asiassa perää on. Wikipedia kertoo satutäti Astrid Lindgrenistä seuraavasti: "Expressen-lehti julkaisi 10. maaliskuuta 1976 Lindgrenin sadun Pomperipossa i Monismanien, jossa viisaat valtiomiehet perivät satukirjailijalta 102 prosenttia marginaaliveroa. Valtiovarainministeri Gunnar Sträng väitti valtiopäivillä Lindgrenin laskeneen väärin, mutta joutui myöhemmin myöntämään asian. Astrid Lindgren totesi saaneensa lukunsa verovirastolta ja että heidän varmaan pitäisi vaihtaa töitä, koska Sträng osasi satuilla mutta ei laskea." https://fi.wikipedia.org/wiki/Astrid_Lindgren

Nina: "Osa pääomatuloista on vielä verottomia, joten ei aina mene tuota 30 %:iakaan."

Minä: olet oikeassa, koska listaamattomista osakeyhtiöistä voi nostaa osinkotulot 40 000 euroon asti edelleen verovapaasti. Tällaista porsaanreikää ei ole missään muussa maassa kuin Suomessa. Yleisesti verotus nousee (verotettavista tuloista) noin 200 000 euron vuosituloihin asti, jonka verran tienaavien veroprosentti on korkein. Tuosta summasta ylöspäin veroprosentti alkaa laskea, koska tulot koostuvat enimmiltään pääomatuloista. Ei taida olla ihan oikein, että miljoonatienesteihin pääsevät maksavat suhteellisesti vähemmän kuin keskituloiset. Ongelmaa syventää, että keskiarvotulojen ja mediaanitulojen välinen ero kasvaa.

Kaikille yhteisesti: Välttäkkää richplainausta. Se tarkoittaa, että hyväosaiset räksyttävät köyhille kaurapuuron edullisuudesta tai kertovat, että pitää vain yrittää kovempaa, vaikka lähtökohdat olisivat kuinka epäsuotuisat tai epäoikeudenmukaiset tässä sosiaaliluokkaretkessä nimeltä elämä.

Käyttäjän LeenaPalovuori kuva
Leena Palovuori

Osinkotulojen verotuksesta: Eiköhän tässä ole syytä ottaa huomioon, että yrityksen tuloksesta on jo kertaalleen peritty vero 20 %. Näin ollen tästä yhdestä ja samasta tulosta yrityksen omistajat maksavat veroa yhteensä 50-54 %. Olettaen tietysti, että he pystyvät yrityksestä jotain ulos ottamaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Sitä minäkin ihmettelen, että miksi nämä ihmiset, jotka ovat kateellisia (suurista) osinkotuloista, eivät sanoudu irti töistään, yhtiöitä itseään ja myy osaamistaan. Silloinhan voisi omassa yrityksessä sovittaa palkka- ja osinkotulonsa niin, että itselle jäisi mahdollisimman paljon ja verottajalle mahdollisimman vähän. Jos taas moraali ei kestä sitä, jaon saa tehdä myös niin, että itselle jää mahdllisimman vähän ja verottajalle mahdollisimman paljon.

Palkkatyöläiseksi ryhtyminenkin on vapaaehtoista. Jos arvelee ansaitsevansa pääomatuloilla paremmin, jokainen voi vapaasti kokeilla sitä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #7

Kyllähän moni työläinen on toiminimiyrittäjäksi alkanutkin. Sitten taas osakeyhtiön perustaminen vaatii jo alkupääomaa. Harva sitä uskaltaa velkarahalla lähteä perustamaan isoa yhtiötä. Eikä välttämättä saa edes lainaa niin paljon.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #10

Ymmärrän kyllä. Kommentissani oli pieni sarkasmin vivahdus.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Se tuloksesta maksettava on yhteisövero ja se on yrityksen menoa, ei yrittäjän henkilökohtaista. Onneksi yrittäjä voi välttää tuon ns. kahdenkertaisen verotuksen nostamalla itselleen palkkatuloa.

Yleensä yrityksestä nostetaan sekä palkka että pääomatuloa. Sitä sanotaan verosuunnitteluksi.

Käyttäjän LeenaPalovuori kuva
Leena Palovuori Vastaus kommenttiin #11

Yrityksen maksama yhteisövero on suoraan pois siitä tuloksesta, josta yrityksen omistajat voivat jakaa itselleen osinkoa. Näin ollen kyseinen vero on suoraan pois yrityksen omistajilta. Ennen vuotta 2005 olikin voimassa yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, jossa kahdenkertainen verotus poistettiin vähentämällä yhtiön maksama vero osingonsaajan osinkotuloon kohdistuvasta verosta. Nykymenetelmä ja kehitys, millä siihen on päädytty, on monimutkaisempi, lisää voi lukea esim. täältä

https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/verot-ja-ra...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #12

Juu, jakavat siitä tuloksesta osinkoa. Mutta se yhteisövero on kuitenkin yrityksen vero, ei osakkaan henkilökohtainen vero.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Pienemmissä yrityksissä sitä sanotaan suun säkkiä myöten laittamiseksi. Normaalit elinkustannukset sovitetaan siihen mitä voi säännöllisenä palkkana nostaa. Välillä pystyy maksamaan vähän osinkoa, jolla voi hankkia särvintä leivän päälle.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #16

Niinhän sitä on pakko yrittäjän tehdä. Rahan käyttöä joutuu kyllä jokainen suunnittelemaan, eikä aina rahat riitä.

On se ikävää, jos on ollut sovitut sopimukset ja on tehty hankintoja tiettyjä urakoita varten, ja sitten tuleekin joku este tai muutos suunnitelmiin. Se yrittäjän riski on aina kuluttavaa hommaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Aina jos tekee mieli uhota progression autuudesta kannattaa palauttaa mieleensä Pomperipossa. Suosikkikohtani on kun Pomperipossa kuulee ystävältään marginaaliveronsa olevan 102% ”Du pratar”, sa Pomperipossa. ”Så många procent f i n n s ju inte!” Niinhän sitä luulisi...

http://www.expressen.se/noje/pomperipossa-i-monism...

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Miten tuo veronkierto sitten? Esimerkiksi tämän jutun perusteella https://www.uusisuomi.fi/raha/74181-kansanedustaji... menetetään 6-7 miljardia vuodessa. Sehän on enemmän kuin valtiolle maksetaan yhteensä ansiotuloista tuloveroa. Veronkierron ja verosuunnittelun avulla häviää siis isompi potti kuin mitä me kaikki yhdessä maksamme valtiolle työtuloistamme. Sehän tarkoittaa, että, jos veronkierto lopetettaisiin, kenenkään ei tarvitsisi maksaa ikäviä tuloveroja tai voitaisiin rakentaa vaikka kultainen palatsi presidentille. Todennäköisesti kuitenkin rakennettaisiin se palatsi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''menetetään 6-7 miljardia vuodessa. Sehän on enemmän kuin valtiolle maksetaan yhteensä ansiotuloista tuloveroa.''

Kun valehdellaan, niin kannattaa valehdella samaan hintaan koko rahalla.

Todellisuudessa kyse on 600-700.000 miljoonaa vuodessa ja sekin palautuu takaisin kulutukseen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Täyttä asiaa ja virkistävä kirjoitus muutenkin. Olen jo pitkään miettinyt, että mahtaako kukaan olla kiittänyt saamistaan opinto-, työmarkkina-, vammais-, sosiaali-, tms. tuista. Tämän kirjoittaja ei tosin taida enää kuulua tuohon ryhmään, mutta ei siitä varmaan pitkä aika ole, kun vielä kuului, joten close enough. Nyt on siis ainakin yksi kiittänyt veronmaksajia heidän rahoittamistaan tuista.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Aina ihmettelen näissä keskusteluissa sitä, mikä on kenenkin perimmäinen tarkoitus korostaessaan omaa veronmaksukykyään tai työntekoaan tai jotain muuta.

Vaikuttaa, että kovasti työtä tekevät haluavat arvostusta. Muita työllistävät yrittäjät haluavat työllistämisestään arvostusta. Paljon veroja maksavat haluavat arvostusta jne. Kun kerta jokainen vaikuttaa arvostusta eniten hakevan, niin eikö kannattais aloittaa arvostuksen hakeminen kehumalla ensin muita? Työntekijä voi vaikka aloittaa työnantajan kehumisella ja odottaa jos tämä sitten vastavuoroisesti kehuu häntä (ja vaikka antaa palkankorotuksen, jos siihen on varaa). Tai sitten työnantaja aloittaa työntekijöiden kehumisen ja kiittää näitä yrityksen menestyksestä. Tälläinen työnantaja sitten varmasti saakin "maailman paras pomo"-tittelin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset